Alankomaiden hallitus - Alankomaiden kuningaskunta

Sisällysluettelo:

Alankomaiden hallitus - Alankomaiden kuningaskunta
Alankomaiden hallitus - Alankomaiden kuningaskunta
Anonim

Hollannin hallitus on parlamentaarinen demokratia, joka Alankomaiden perustuslain mukaan koostuu kuninaasta (tai kuningattaresta) v altionpäämiehenä ja ministerineuvostosta.

Hollannin hallituksen rakenne

Hollannin hallituksen rakenteen perustana on ministerineuvosto, johon kuuluvat pääministeri, varapääministeri ja kabinettiministerit. Useimmat ministerit johtavat hallituksen ministeriöitä, mutta Alankomaiden hallitus voi nimittää ministereitä ilman salkkuja. Hallitsijan rooli rajoittuu hallituksen muodostamiseen.

Hollannin parlamentti

Alankomaiden parlamentti, joka tunnetaan nimellä Staten-Generaal der Nederlanden tai Alankomaiden kenraali, koostuu kahdesta talosta:

  • Eerste Kamer (senaatti)
  • Tweede Kamer (edustajahuone)

Kenraaliv altiot kokoontuvat yhteisistuntoon tavallisesti kerran vuodessa, parlamenttivuoden avajaisissa, jolloin kuningas pitää v altaistuimen puheensa prinssin päivänä. Muun ajan tapaavat erikseen. Parlamenttitalot ovat Binnenhofissa Haagissa.

Senaatissa on 75 paikkaa ja edustajainhuoneessa 150 paikkaa. Alankomaiden vaalit järjestetään joka neljäs vuosi suhteellisen edustuksen järjestelmän mukaisesti.

Hollannin perustuslaki

Hallituksen perusrakenne on määritelty Hollannin Grondwetissa (perustuslaki), joka kattaa myös kansalaisten oikeudet ja Alankomaiden hallituksen velvollisuudet kansalaisia kohtaan. Perustuslaki on Alankomaiden tärkein v altion asiakirja ja sen korkein laki. Se on peräisin vuodelta 1814, jolloin monarkia vihittiin käyttöön. Perustuslain nykyinen versio on vuodelta 1983. Perustuslaki on kuitenkin alisteinen Alankomaiden kuningaskunnan peruskirjalle, joka säätelee kuningaskunnan eri osav altioiden eli Alankomaiden, Curaçaon, Sint Maartenin ja Aruban perustuslaillisia suhteita..

Alankomaiden hallituksen muut tasot

Alankomaissa on kolme muuta hallintotasoa, jotka hallitsevat maakuntia, kuntia ja vesialuetta.

Hollannin maakuntahallitukset

Jokaisella Alankomaiden 12 maakunnasta on oma aluehallintonsa, jonka toimeenpanov alta on kuninkaan komissaarin (tai kuvernöörin) ja Gedeuteerde Statenin Collegen käsissä. Kabinet nimittää kuninkaan komissaarin, ja hän on vastuussa provinssin osav altioiden provinssille (provinssin lainsäätäjä). Provinssi valitsee lainsäätäjän suorilla vaaleilla.

Hollannin kunnat

1.1.2022 alkaen Alankomaissa on 345 gemeenteniä (kuntia), jotka tunnetaan myös nimellä paikallishallinto. Hollannin kuntia hallitsee College of Mayor ja Aldermen, ja kunkin kunnan pormestarin nimittää hallitus. V altuutetut nimittää kunnanv altuusto, jonka kunta valitsee.

Vesilaudat

Lopuksi on olemassa myös vesilautakunnat, jotka vastaavat maan poldereista, patoja ja muista vesilaitoksista. Nämä hallitukset valitaan myös suorilla vaaleilla, ja niillä on v alta verottaa asukkaitaan.

Hollannin hallituksen ministeriöt

Alankomaissa on 12 ministeriötä. Jokaisella ministeriöllä on vähintään yksi ministeri, vaikka monilla on kaksi, ja joissakin on myös v altiosihteeri.

Yleisasiainministeriö

Yleisten asioiden ministeriö (Ministirie van Algemene Zaken) on pääministerin ministeriö, joka on myös yleisten asioiden ministeri. Se koordinoi Alankomaiden hallituksen politiikkaa ja viestintää sekä kaikkia asioita, joita muut ministeriöt eivät nimenomaisesti käsittele.

V altiovarainministeriö

V altiovarainministeriö (Ministirie van Financiën) valvoo v altion menoja, rahoitusjärjestelmää ja rahoituslaitosten laatua. Vastaa myös verolainsäädännöstä ja Alankomaiden verohallinnon kautta, joka on osa ministeriötä, perii ja kerää veroja Alankomaissa.

Oikeus- ja turvallisuusministeriö

Oikeus- ja turvallisuusministeriö (Ministerie van Justitie en Veiligheid) vastaa oikeudesta ja yleisestä turvallisuudesta Alankomaissa, ja sen politiikan osa-alueita ovat muun muassa lainsäädäntö, rikosten ehkäisy, lastensuojelu, lainvalvonta, oikeudenkäyttö ja oikeusapu, uhrien tuki, maahanmuuton sääntely ja terrorismin torjunta.

Terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriö

Terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriö (Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport) vastaa kansanterveydestä ja terveydenhuollosta, hyvinvoinnista ja sosiaalis-kulttuurityöstä sekä urheilusta Alankomaissa.

Sosiaali- ja työministeriö

Sosiaali- ja työministeriö (Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid) vastaa työmarkkinapolitiikasta, mukaan lukien maahanmuutto ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus, etuudet ja uudelleenintegroituminen, tulopolitiikka, työn ja perhe-elämän tasapaino, sekä työoloja ja tarkastuksia koskeva politiikka Alankomaissa.

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö (Ministerie van Onderwijs, Cultuur en Wetenschap) vastaa koulutuksesta (päiväkoti-, perus-, toisen asteen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopetus); kulttuuri, taide ja julkinen yleisradiotoiminta; sekä tiede ja innovaatio Alankomaissa.

Elinkeino- ja ilmastopolitiikka

Talous- ja ilmastopolitiikan ministeriö (Ministerie van Economische Zaken en Klimaat) vastaa Alankomaiden taloudesta, teollisuudesta, kaivosteollisuudesta, kaupasta, energiapolitiikasta, maataloudesta, kalastuksesta ja matkailusta.

Infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriö

Infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriö (Ministerie van Infrastructuur en Waterstaat) vastaa Alankomaiden teistä, rautateistä, vesiväylistä ja ilmateistä, tehokkaasta vesihuollosta tulvilta suojaamiseksi sekä ilman ja veden laadun parantamisesta sekä ympäristöpolitiikasta.

Sisäasiainministeriö ja v altakunnan suhteet

Sisäasiainministeriö ja Britannian suhteet (Ministerie van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties) vastaa sisäasioista, julkishallinnosta, tiedustelupalveluista ja suhteista muihin maihin Alankomaiden kuningaskunnassa.

Ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainministeriö (Ministerie van Buitenlandse Zaken) ajaa Alankomaiden etuja ulkomailla koordinoimalla ja toteuttamalla Alankomaiden ulkopolitiikkaa päämajassaan Haagissa ja ulkomaanedustustojensa kautta. Se on myös kanava, jonka kautta Alankomaiden hallitus kommunikoi ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Puolustusministeriö

Puolustusministeriö (Ministerie van Defensie) koostuu itse ministeriöstä (keskusesikunta), neljästä asevoimasta (Alankomaiden kuninkaallinen laivasto, Alankomaiden kuninkaallinen armeija, Alankomaiden kuninkaalliset ilmavoimat sekä kuninkaallinen sotilas- ja rajapoliisi), Tukijohto ja puolustusmateriaalijärjestö.

Maatalous-, luonto- ja elintarvikkeiden laatuministeriö

Maatalous-, luonto- ja elintarvikkeiden laatuministeriö (Ministerie van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit) edustaa oikeudenmukaista ja vastuullista maataloutta ja kalastusta. Se myös stimuloi Alankomaiden maaseutualueiden elinvoimaisuutta.

Suositeltava: